Wednesday, August 30, 2017

Käsivarren vaellus yksin: Osa 1



Kesälomani loppui viime maanantaina. Perjantaina 19.8.2017 palasin viikon mittaiselta vaellukselta Käsivarren erämaahan. Vaelsin ensimmäistä kertaa yksin ja ilman merkittyä reittiä. Nyt, 30.8.2017, on aika korkata olut ja aloittaa muistelu.

Ohje lukemiseen: Kuvat kannattaa avata seuraavaan välilehteen. Galleriatoiminto ei tätä kirjoittaessa toiminut kovin hyvin.

Halusin lähteä Lappiin, koska edellisestä Lapin vaelluksesta oli jo ihan liikaa aikaa. Se suuntautui Hetta-Pallas-reitille vuonna 2008. Mitä hittoa, melkein kymmenen vuotta sitten? Oli siis jo aikakin lähteä, jos aikoo itseään vaellusihmisenä pitää.

Halusin sisällyttää reissuun edellistä enemmän kalastusta ja päästä kunnolla irti oravanpyörästä. Nyt halusin siis lähteä yksin, tai jos joku haluaisi liittyä seuraan, niin pitäisi joko sietää tai harrastaa kalastusta. ;)

Linkit muihin osuuksiin:

Osa 2: Kilpisjärvi-Paihkasjärvi

Minne lähteä?


Pyörittelin pitkään vaellusta Pöyrisjärven erämaa-alueelle, koska minua kiinnostavat alueen hiekkadyynit. Päätin kuitenkin lähteä Käsivarren erämaahan, sillä Kittilään pääsee etelästä lentäen kohtuuhinnalla, ja sieltä on vain muutaman tunnin bussimatka Kilpisjärven alueelle. Lisäksi bussimatkan varrella voi jäädä minne huvittaa ja aloittaa vaelluksen sieltä. Puhumattakaan suurtunturialueen puuttomuudesta ja rajoittamattomista näköaloista, ah!

Milloin vaeltamaan?

Kesälomat piti sumplia tiimitovereiden kanssa jo alkukesästä. Ajattelin jättää pahimman räkkäajan (= heinäkuun puoliväli) väliin ja antaa sääskille ja mäkäräisille muutaman viikon kuolemisaikaa, joten loman voisi aloittaa elokuun ensimmäisellä viikolla. Lopultahan kävi ilmi, että tänä vuonna koko kesä on myöhässä, joten mielessä kävi, onko räkänkin pahimmat hetket siirtyneet myöhemmäksi?

Loman aloitus myöhentyi vielä viikolla alkuperäisestä suunnitelmasta, joten päätin lähteä vaeltamaan joskus elokuun tokalla viikolla, kunhan säätiedotus näyttäisi tarpeeksi hyvältä. Yksin lähtemisen hyviä puolia, ettei ole niin päivän päälle. Elokuun puolivälissä saattaisi olla vielä lämmintä säätäkin, minulla nimittäin on vain kesämakuupussi...

Reitin suunnittelu

Ensimmäinen suunnitelma oli jäädä bussista Ropitunturin lähistöllä, lähteä siitä vaeltamaan erämaahan ja päätyä lopulta Kilpisjärvelle. Piirtelin Karttapaikassa, tarkemmin maastoa tuntematta, fiilistellen, kaiken mitä "halusin" nähdä ja katsoin, paljonko tulisi matkaksi. Lopputulos oli jotain tällaista:

 
Ensimmäinen reittiajatus Ropilta Munnikurkkioon, Ailakkavaaralle ja Kilpisjärvelle.

Munnikurkkiolle päädyin, koska paikannimi oli hauska ja Torisenon vartta kulkeva hiekkaharju näytti kartalla siistiltä. En googletellut juurikaan reissuraportteja ja valokuvia, koska halusin lähteä reissuun näkemään ja kokemaan uusia asioita itse, ensimmäistä kertaa. Liian tarkat reittisuunnitelmat ja valokuvien tuijottelut laimentaisivat kokemuksen yllätyksellisyyttä ja kokemuksen syvyyttä. Lainasin kuitenkin kirjastosta muutamia kirjoja vierailun arvoisten kohteiden löytämiseksi:
  • Suomen retkeilyopas: retkeilyreitit ja -alueet, luontopolut, erämaa-alueet, kansallispuistot, luonnonpuistot, päivätuvat, autiotuvat, varaustuvat, ympäristöä säästävä retkeily (Rautio Antero ym. 2001)
  • Erämaat: Pohjoisen Lapin vaelluskohteet (Laaksonen Jouni, 1967)
  • Pohjois-Skandinavian vaellusreitit (Ahonen Harri, 2014)

Näistä toimivin minulle oli keskimmäinen, vanhin kirja, jossa kuvailtiin muutama vaellusreissu alueella sekä tarkemmin maasto-olosuhteita Lapissa. Muut kirjat sisälsivät eniten kuvailua autiotuvista ja merkityistä reiteistä. Itselläni oli vielä tuossa vaiheessa tarkoitus yöpyä teltassa, poissa reiteiltä, joten ko. kirjoista ei ollut apua. Ostin myös Ropi-Kalkkoaivi-Munnikurkkio -alueen kartan.

Vaikka olin pitkään puhunut täydellisestä erämaavaelluksesta poissa tunnetuilta poluilta, niin sisu kuitenkin nousi kaulaan kuvassa olleen 110 kilometrin vaelluksen kohdalla. Lopulta muutamien reittipyörittelyjen ja perehtymisen seurauksena tein todellisuuskatsauksen: 1) En ollut vaeltanut pitkää matkaa todella pitkään aikaan, 2) enkä koskaan yksin, 3) saati merkittyjen reittien ulkopuolella. 4) Sää voisi yllättää, 5) alueella ei todennäköisesti ole juuri ketään apuna jos jotain sattuu, 6) kännykkä ei kuulu, eikä 7) Käsivarren erämaassa esiintyvillä pajuviidakoilla ole hyvä maine. Reissusta olisi voinut tulla käsittämättömän huippu, mutta se olisi myös voinut mennä pahasti pieleen.

Lopullinen reittisuunnitelma, jonka sain valmiiksi pari päivää ennen starttia, olikin sitten vähän helpompi. Päätin matkustaa Kilpisjärvelle saakka Ropille jäämisen sijaan ja mukailla osittain Kalottireittiä. Viettäisin muutaman yön autiotuvissa sekä suunnistaisin muutamia päiviä maastossa.

Lopputulos olisi siis 7 yötä reissussa: 6 yötä maastossa ja 1 yö Kilpisjärvellä Retkeilykesuksella. Reitillä on paljon jokia ja järviä kalastettavaksi. Yksi päivä olisi varattu täysin lepo- ja kalastuspäiväksi pääkohteessani Toskaljärvellä: sinne laskee maanalainen joki, joka on muovannut Suomen ainoan tunnetun karstiluolan, joka on googlen mukaan ehkä myös Suomen pisin luola. Lisäksi sen pitäisi olla hyvä rautujärvi, samoin kuin lähistöllä olevien muiden järvien. Olihan tässäkin 100 kilometriä käveltävää, mutta edellisten kokemusten perusteella 15 km päivämatka on melko kohtuullinen ja yksi vapaapäiväkin oli luvassa, joten luotin jaksamiseeni.

Lopputuloksena olin siis lähtemässä liikkeelle Kilpisjärven Luontokeskukselta, josta Kalottireitti starttaa. Tarkempi suunnitelma olisi seuraava:

 
Lopullinen reittisuunnitelma.

  • Ensimmäisenä päivänä (iltana) kävelisin siis Termisjärven rannalle ja viettäisin yön Termisjärven autiotuvan lähistöllä. (noin 15 km)
  • Toisena päivänä ylittäisin Kutturankurun ja yöpyisin Siedjonjärven rannalla. (14 km)
  • Kolmantena päivänä ylittäisin Kahperusjoen, kulkisin pohjoiseen Kalottireitin varteen, kääntyisin kohti itää, huiputtaisin Saivaaran ilman rinkkaa, kahlaisin Reikämaahan ja yöpyisin siellä (16 km)
  • Neljäntenä päivänä ylittäisin Reikämaan kahlaamon ja leiriytyisin Toskaljärven tuntumaan. Päivän viettäisin kalastaen. (x km)
  • Viidentenä päivänä kulkisin Toskaljärveltä Annjaloanjin ylängön yli katsastamaan Pitsuskönkään, Suomen korkeimman putouksen. Sieltä kiertäisin Meekonvaaran ympäri Meekonjärven autiotuvalle tai sen tuntumaan (15 km)
  • Kuudentena päivänä kulkisin Kalottireittiä pitkin Saarijärven autiotuvalle yöksi: reissun pisin päivämatka (17 km)
  • Seitsemäntenä päivänä kävely Saana- ja Iso-Jehkas -tunturien välistä Kilpisjärven retkeilykeskukselle telttamajoitukseen, iltasaunaan, syömään pizzaa ja juomaan olutta, joka varmasti maistuisi (14 km).
  • Kahdeksantena päivänä bussimatka Rovaniemelle ja sieltä junalla Keminmaahan

Periaatteessa varaa oli pitää vielä toinenkin lepo- tai kalastuspäivä jossain sopivassa kohteessa. Sen päätöksen tekisin paikan päällä.

Ennen matkaa lähetin reittisuunnitelman sekä Kilpisjärven luontokeskukselle että Retkeilykeskukselle, kuten on ohjeistettu. Tietävät sitten lähettää pelastajat liikkeelle, jos ei ala kuulua naista takaisin.

Vaatteet ja tekstiilit


Tykkään pakata vaatteet "kategoriansa" mukaan minigrip-pusseihin. Näin vaatteet pysyvät järjestyksessä ja niistä saa puristettua ylimääräiset ilmat pois. Minigrip-pusseissa ne ovat myös suojassa kastumiselta, jos vaikka kaatuisin kahlatessa.

Tämän reissun vaatevoittaja oli ehdottomasti kevytuntuvatakki. Se pakkautuu todella pieneen tilaan, toimii loistavasti tyynynä makuupussi-pussin sisään tungettuna ja on todella lämmin. Kiitos työnantajalleni, joka lahjoitti kyseiset takit koko henkilökunnalle. 

  • alusvaatteita muutamat, ettei tarvitse heti pyykätä
  • viidet pitkävartiset sukat
  • yhdet lämpösukat iltojen ja öiden viettoon
  • kerrasto
  • 2 pitkähihaista urheilupaitaa
  • 2 urheilutoppia lämpimien päivien varalle
  • 1 vaellushousut
  • 1 juoksutrikoot varahousuiksi
  • shortsit lämpimien päivien varalle
  • maastosandaalit leiriin ja kahlaukseen
  • vaelluskengät: Lowa Mauria W gtx. Ostin ne keväällä Outdoor Exposta. Ne ovat nupukkinahkaa ja niissä on goretex-kalvo. Pituutta on vähän yli nilkan ja pitävät vettä noin nilkkaan asti. Kengät ovat tukevat, mutta eivät kaikkein järeimmät saatavilla olevat. Ajoin niitä jonkin verran sisään sekä testailin vedenpitävyyttä kesän aikana kalassa käydessäni. Enemmänkin olisi varmasti kannattanut testailla, mutta kengät eivät pettäneet, joten olen tyytyväinen.
  • kevytuntuvatakki
  • hiihtohanskat
  • putkihuivi
  • lippalakki
  • pyyhe: aioin ottaa mikrokuituretkipyyhkeen, mutta otin sittenkin luksustavaraksi tavallisen ohuen froteepyyhkeen

Onnistuin valitsemaan vaatetukseni todella hyvin, sillä kylmä ei ollut missään vaiheessa, mutta mitään ei jäänyt käyttämättä.

Varusteet


Lusikat, ja sitä myöten retkeilytarvikkeetkin, menivät jakoon kesällä. Kengät olin ostanut jo keväällä, mutta jouduin hankkimaan muutakin. Joitain varusteita myös lainasin vaellusta varten. Kaiken kaikkiaan rinkka taisi Keminmaasta lähtiessä painaa 23 kg, eli jokusen kilon liikaa minulle, sillä painan vähän yli 60 kg. Todella pian kuitenkin tyhjensin täysin turhaksi lopulta jääneet isot vesipullot, ja ensimmäisen päivän aikana söin makkarapaketin. Sen jälkeen alkoikin jo askel kulkea vähän eri tavalla. :)

Majoittuminen

  • (kesä)makuupussi
  • makuupussilakana: semisti heräteostos, mutta se tarjosi vähän lisää lämmikettä kesämakuupussini kanssa. Toimi hyvin. Ilmeisesti puuvillainen tai silkkinen olisi polyester-versiota parempi, mutta ilman vertailukohtaa sanon, että olin riittävän tyytyväinen ostokseeni.
  • makuualusta: ostin paksun vaahtomuovisen makuualustan
  • teltta: sain lainaan kaveriltani Fjällräven Abisko Lite 1 -sooloteltan. Se oli todella kevyt kantaa ja helppo pystyttää. Vaihtoehtona olisi ollut 2 hengen Fjällräven Akka -telttani, joka olisi ollut yhden hengen reissulle aika painava kannettavaksi.

Kulkeminen

  • kartta: ostin Halti-Kilpisjärvi-ulkoilukartan mittakaavassa 1:50000.
  • vaellussauvat: ehdottomat tuossa maastossa, varsinkin yksin kulkiessa. Löysin lähes käyttämättömät, pituudeltaan säädettävät, tori.fin kautta. Hintaa oli 40 euroa.
  • kompassi
  • sadeviitta: punainen ja iso, jota olisi tarvittaessa voinut käyttää myös merkin antoon, jos olisin joutunut kutsumaan apua

Ruokailu

  • spriipolttoinen trangia, sain lainaan
  • 750 ml spriitä (jäi ylikin. Autiotuvilla oli kaasuhellat.)
  • makkarakeppi
  • puinen lusikka/kauha ja voiveitsi
  • luha
  • 2x 1,5 litran vesipullot
  • 2x 0,5 litran vesipullot: nämä olisivat riittäneet yksistään kevyesti. Tiedänpähän seuraavalla kerralla.
  • termosmuki

Kalastus

  • puukko
  • kalastuspihdit
  • rasiallinen koskikalastukseen sopivia uistimia + muutama raskaampi pitkälle lentävä uistin
  • UL-virveli
  • mittanauha (kaloilla on alamitat)
  • kalastuslupa: Enontekiön erämaan kalastuslupa nro 1551 kustantaa 35 euroa/viikko
  • vedenpitävä pussi kännykälle

Hygienia

  • hammasharja
  • matkatahna
  • 100 ml putelit biohajoavaa saippuaa ja shampoota
  • hiusharja
  • kosteusvoidetta pieni tuubi, t. atoopikko

Ensiapu


  • Lääkkeet olivat pienessä minigrip-pussissa. Muut mahtuivat pieneen ea-laukkuun, jonka sain lainaan. Desinfiointiainetta en ottanut mukaan, sillä suihkuttelun voi korvata puhtaassa vedessä huljuttelulla.
  • ideaaliside
  • pieniä sideharsoja, joista tarvittaessa voi tehdä painesiteen
  • rakkolaastareita
  • laastareita
  • kipulääkettä
  • allergialääkettä
  • vedenpuhdistustabletteja
  • pinsetit

Sälä

  • Varavirtapankki 16000 mAh. Älypuhelimeni pitäisi latautua tuolla nelisen kertaa täyteen. Vartan pankki on painava, mutta tuo turvallisuutta. (Voi niitä tyhmäpuhelinaikoja, kun mitään tällaisia ei tarvinnut miettiä...)
  • hihnoja: just in case kaikenlaiseen kiinnitykseen
  • ripustusnyöriä 5 m: just in case
  • Kipinää saa aikaiseksi märkänäkin, jos tikut kastuvat ja hätä iskee.
  • sääskimyrkkyä
  • hyttyshuppu
  • selfiekeppi: menin hankkimaan sellaisen, joten sitä on käytettävä
  • korvatulpat
  • taskupeili
  • lompakko

Suurkiitos Mikolle ja Lassille tuesta ja teltan sekä trangian lainasta.

Tulevaisuudessa hankittavia retkeilyvarusteita: sooloteltta, fileerauspuukko, retkikeitin, pilli. Tätä kirjoittaessa kolmen vuodenajan makuupussi, Warmpeace Viking 600, on jo hankittu.

Ruuat


Ruokailun suunnittelu on minulle todella vaikeaa. Syön arkenakin paljon, joten ruuan määrä meni hieman katastrofinpelko edellä, koska odotettavissa oli pitkiä kävelyitä ja siitä johtuen suurta kalorinkulutusta. Ruokasuunnitelma, jonka mukaan valmistin ja ostin ruokaa, on alla. Valitettavasti en tehnyt täsmällisen tarkkaa listaa siitä, paljonko ruokaa oli mukana.

 
Ruokasuunnitelma viikon vaellukselle (klikkaa suureksi)

Ruokaostokset:

Pikakahvia: lusikoin viikon annoksen ja vähän päälle minigrip-pussiin. Itse juon päivässä vain aamukahvin, jota ilman en pärjää, joten määrä oli kohtuullinen.
Makkaraa: 1 paketti (ensimmäisten iltojen iloksi)
Ruispaloja
Sulatejuustoa
Voileipäkinkkua
1200 g jauhelihaa (kuivasin)
Pussipastaa: Ostin noin 5 pussia valmispastaa
Retkiateriat: ostin 2 retkiateriaa ("lisää vain kiehuva vesi")
Nuudeleita: 3 pussia
Puurohiutaleita
Pussillinen pähkinä-hedelmäsekoitusta
Lämmin kuppi -paketti
Tomaattikeittojauhetta
Rypsiöljyä 2,5 dl
8 Bärbar -energiapatukkaa
2 pss perunamuusijauhetta
1 pss kalamaustetta
300 g pähkinöitä ja naposteltavaa Punnitse ja Säästä -kaupasta
1 pss kuivattua sipulia
1 pss kuivattuja keittokasviksia
(unohdin suolan ja pippurin...)
Ruokavalmistelut:

Kuivasin yhteensä 1200 g jauhelihaa. Osan jaoin annospusseihin ja osan lisäsin pussipastoihin.

Yleensä yhdessä pussipastassa on syötävää kahdelle hengelle ja kokemuksesta tiesin, että joskus kahdellakin tekee tiukkaa syödä kokonainen annos. Jaoin siis pussipastat 1 hengen kerta-annoksiin minigrip-pusseihin. Osaan annoksista lisäsin noin 100 g kuivattua jauhelihaa (vastaa noin 200 g paistettua).

Tein valmiita eväsleipiä mukaan 6 tai 8 kappaletta. Tungin niitä eri puolille rinkkaa. Ne maistuivat hyvin hikisinä vaelluspäivinä, kun kaipasin tukevaa välipalaa.

Tein myös aamupuurot valmiisiin annoksiin: laitoin noin 1 dl puurohiutaleita pussiin, ja lusikoin perään 1-2 rkl pähkinä-hedelmä-sekoitusta.

Rypsiöljyä varten ostin 2,5 dl pakastepullon, johon sain mukaan öljyä pienen määrän. Oletin, ettei voi olisi säilynyt matkalla, joten otin sen sijaan öljyn mukaan lisäenergiaksi ja paistorasvaksi.

Perunamuusijauheen pakkasin myös minigrip-pusseihin. Pakkasin ne ja kalamausteen yhteen pakettiin, jonka voisin ottaa esiin, kun olisi kalan syömisen vuoro. Suolan ja pippurin onnistuin unohtamaan.

Myös kuivattua sipulia ja keittokasviksia otin mukaan vain pienemmän määrän ruokien täydentämistä varten.

Lisäksi otin lämmikkeeksi mukaan muutaman pussin lämmin kuppi -jauhetta, tomaattikeittojauhetta sekä teepusseja.

Olin tilannut kavereiltani matkatuliaiseksi Glenfiddich-viskiä. Sitä otin mukaan pienen taskumatillisen (noin 1,5 dl tai alle?). Siinä kaikki reissun alkoholi.

Voin kertoa, että ruokaa jäi yli. Mutta siitä sitten jälkipuinnissa lisää.

Yhteenveto


Kuten näkee, valmistauduin matkaan aika kevyellä otteella. Minulla on aika hyvä varasto retkeily- ja kalastustarvikkeita. Nyt ostettuja kamoja tulen varmasti käyttämään toistekin. Valmistauduin myös lukemalla jonkin verran luontoon.fi -sivuston Retkeilyn ABC -ohjeistuksia ja satunnaisia blogipostauksia sekä kävin läpi netistä löytyviä varustelistoja. Erityisesti ruuan määrä, makuupussin riittävyys ja tulevat kahlaamiset mietityttivät.

Vaikka päätös vaelluksesta syntyikin jo keväällä, panin reissun lopulta kasaan aika lyhyessä ajassa. Kesällä tapahtui paljon, mikä vei resursseja ja söi motivaatiota. Välillä lähteminen oli vaakalaudalla. Olin kuitenkin päättänyt ja luvannut itselleni lähteä, joten motivaatiopulasta huolimatta tein kaiken tarvittavan lähdön eteen, mutten kamalasti ylimääräistä. Kantava ajatus oli: kuka muka on joskus katunut vaellukselle lähtöä? En minä ainakaan!

Seuraavassa pätkässä vihdoin liikkeelle.

edit 4.9.2017: Lisäsin lopun pakkauksen tähän postaukseen